perjantai 22. toukokuuta 2015

Viimeisiä viedään

Nyt on lähdön hetki lähellä ja tässä ehkä viimeistä postausta kirjoittelemme.. Tässä hieman kuvia ja tunnelmia viimeisistä päivistä Valenciassa. Rannalla ehdittiin pariin otteeseen käymään ja vesikin oli ehtinyt mukavasti lämmetä.

 Annika:
Viimeisellä viikolla mulle annettiin tehtäväksi laittaa jotain suomalaista ruokaa henkilökunnalle. Pitkän harkinnan jälkeen päädyin valmistamaan lihapullia, keitettyjä perunoita ja perinteisen ruskeankastikkeen. Palautteen voitte lukea alhaalta.

Nimikin meni melkein oikein :)

 Tiia:
Työharjoittelu Oriossa meni kokonaisuudessaan oikein hyvin. Parempaa paikkaa ja ennen kaikkea parempia työkavereita ei voisi edes toivoa. Erittäin haikein tunnelmin jouduin jättämään hyvästit mukaville työkavereille.. 
Miika:
Nyt on työt loppu Lalolassa! Sanoin kuvailematon fiilis! Työpäivät oli rankkoja ja lähes joka toinen päivä ajattelin, että huomenna minä en enään tuonne mene, mutta loppuen lopuksi mukavaahan tuolla on ollut, vaikka välillä ei kovin ole hymyilyttänyt. Alla oleva kuva kertoo kuitenkin, että ihan mukavaain meillä töissä oli :) Työkaverit oli tosi mukavia ja suurin osa puhui englantia, eli pystyimme ihan hyvin kommunikoimaan. 

Tätä päivää oon odottanut kuukauden, että saan pakata tavarat ja ottaa suunnaksi Suomen! Yhtä kokemusta rikkaampana ja innolla kesää odottaen on hyvä jatkaa! :) Ainakin tietää, mitä osaa Suomessa arvostaa töitä tehdessä! :D 



Noin tunnin kuluttua olemmekin matkalla lentokentälle ja (vihdoin) matka Suomeen voi alkaa! :)

lauantai 16. toukokuuta 2015

Vapaa-aika

Heippa kaikki!
Meille kuuluu oikein hyvää tänne Espanjan auringon alle. Tämä päivitys on meidän vapaa-ajan touhuista (sitäkin meillä töiden ohessa jonkin verran on). Kylmyydestä ei ole tarvinnut paljon kärsiä, kuten alla oleva kuva kertoo.

Lauantaina käytiin vähän rilluttelemassa diskossa. Valitettavasti tuo disko ei ihan vastannut odotuksia... Tiialla seuraavana päivänä töihin meno, siitä ehkä tuo ilme.
Rannallakin on muutamaankin otteeseen ehditty käymään. Tosin Miikan innostus rannalle menosta on nyt nollassa, koska tällä hetkellä hän luo uutta nahkaa kuten käärmeet. Eli Annika ja Miika olivat pari päivää sitten kuin rapuja, ja Tiia iloitsee suunnattomasti hyvin heikosti näkyvistä rajoista..

Käytiinpäs ostamassa pitsaa sillä oletuksella että saa nopeasti ja helposti jotain suuhun pantavaa. Muuten hyvä mutta kämpillä sitten katsottiinkin, että eihän meillä ole uunia.. Kuva kertoo varmaan loput.

 Annika ja Tiia pistäytyivät reissun alkupuolella paikallisessa eläintarhassa. Eläintarha oli todella siisti ja eläimiä pääsi yllättävänkin lähelle, jopa kosketusetäisyydelle makejen kanssa. :) Alapuolella leijona kuningas.

Annika mangusti-ystävien kanssa ja Tiia gorillan kainalossa..

Juomatauolla saimme ihastella ja katsella uteliaita kirahveja :)

lauantai 9. toukokuuta 2015

Annikan ja Tiian harjottelusta

Tiia
Pintxo, pintxo, pintxo...Siinäpä varmaan ne tärkeimmät työpaikkaan liittyen. Jos en tee niitä, niin ainakin esivalmistelen niitä. Mutta se ei haittaa sitten yhtään, sillä pintxoksien tekeminen on suurimmaksi osaksi sellaista pientä näpertelyä, joka kyllä kelpaa minulle! Kuten alla olevasta kuvasta huomaa, joskus tulee sellaisia tilauksia että saa vähä aikaa miettiä mistä sitä alottaisi.. Mutta mitenkään kiirellä niitä ei tarvitse tehdä, vaan ihan omaa tahtia. Yläpuolella kuva keittiöstä ja alapuolella henkilökunnan ruuasta (oli älyttömän hyvää). Ekat kaksi viikkoa on mennyt nopeaa, toivottavasti seuraavat kaksi viikkoa vielä nopeampaa.:D

Annika
Nyt on kohta kaksi viikkoa painettu duunia La Cigronassa. Kaikki on mennyt hyvin, ainoa huonopuoli on että tunteja ei oo päässyt kertymään ihan niin paljon, kun niitä pitäisi olla mutta tälläviikolla olen tehnyt kahdeksan ja yhdeksän tunnin päivää nii eiköhän niitä tässä ala kertymään. Olen päässyt käsittelemään erillaisia raaka-aineita joihin harvemmin suomessa olen törmännyt esimerkiksi jättikatkarapuja ja kalmareita. Eilen meillä oli tilaisuus, johon tuli 45 henkilöä ja pääsin auttamaan ruokien valmistuksessa ja esille nostossa. Olen viihtynyt hyvin työpaikassani, vaikka yhteistä kieltä ei olekkaan niin se ei ole este vaan pelkkä hidaste.Alla vielä kuvia harjoittelupaikastani ja ruoista.

 





sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Kuulumisia ja kuvia

 
Tänään Annika ja Miika on saaneet nauttia vapaapäivästä, kun taas Tiia painaa vielä duunia. Onneksi huomenna Tiiallakin on vapaapäivä ja lähdemme käymään eläintarhassa. Lämpöä tänään on ollut parhaimmillaan 38 astetta, joten rannalla makaaminen oli paras ratkaisu.
Eipäs tänne sen ihmeempiä kuulu.. Pailaillaan :)


 
Välillä herkutellaan

Tiian kanssa aamupalalla kun omasta jääkaapista ei löytynyt mitään



Eilen illallistamassa
 


Valmistujaismekon metsästystä.. Mekkoa ei ole löytynyt mutta muuta kyllä sen sijaan



Miikan valmistamia alkupaloja

 

lauantai 2. toukokuuta 2015

Infoa harjoittelupaikoista!

 
Annika:
Mun työharjoittelupaikan nimi on La Cigronas. Paikka on siisti ja eniten siellä myydään paellaa. Työkaverini ovat erittäin iloisia ja mukavia. Ainoa ongelma on että yhteinen kieli on aina silloin tällöin hakusessa, mutta onneksi elekieli on keksitty ja sitä me keittiöllä käytetään. Yksi tarjoilija ja omistaja osaa puhua englantia, joten sitäkin olen päässyt harjoittamaan espanjankielen ohessa. Kaikki tehtävät selitetään espanjaksi ja jokunen sana sieltä välistä saattaa olla englanniksi, joten paljon asioita jää myös oman tulkinnan varaan. Ymmärtääkseni kuitenkin kaikki on mennyt hyvin, sillä mikään raaka-aine ei ole lentänyt suoraan roskiin käsittelyni jälkeen.
 
Tiia:
Minun työharjoittelupaikka, Orio, on melko vilkkaan kadun varrella, joten varsinkin iltasella siellä käy paljon väkeä. Minun työnkuvaan kuuluu pääasiassa pintxoksien esivalmistelut ja valmistus. Homma toimii niin, että joku kokeista näyttää minulle yhden pintxoksen valmistuksen esimerkkinä ja minä teen loput itse. Erilaisia pintxokseja on tuossa paikassa varmaan liki kaksikymmentä, joten opeteltavaa ja muistettavaa riittää. Työkaverit ovat kaikki hyvin mukavia ja hauskoja. Osa heistä puhuu vain espanjaa, mutta onneksi muutama osaa hieman englantia. Silti suurimmaksi osaksi elekielellä mennään, eikä suurempia ongelmia ole ollut. Hyvin menee mutta menköön!
 
Miika:
 
Mun työharjottelupaikka on Restaurante LaLoLa. Se sijaitsee ns. torin reunalla. Työvuorot ovat päivittäin 12.00 - 16.30 sekä 20.00-00.00, eli välissä on muutama tunti aikaa käydä makaamassa kämpillä, koska illat ovat tosi kiireitä ja ei niitä muuten jaksaisi täysillä tehdä. Työtoimenkuvanani on tehdä kaikki juomatilaukset baarissa tarjoilijoille, jotka vievät ne asiakkaille pöytään. Aluksi oli tosi vaikea ymmärtää bongeja, koska ne ovat espanjaksi, mutta nyt kun siellä viikon on pyörinyt niin rupeaa onnistumaankin työnteko! :) Eilen oli tosi kiire ilta ja henkilökuntaa oli liian vähän töissä niin olin yksin tekemässä kaikki juomat baarissa. Jännitti aluksi ja rupesi jännittämään vielä enemmän kun yksi tarjoilijoista sanoi minulle, että tee tänään täysillä kaikki ja älä mokaa, koska jos sinä mokaat koko homma kaatuu.. :D Mutta hyvin meni! :) Ei ole onneksi enään kun 3 viikkoa niin ollaan Suomessa tähän aikaan ;)
 
 


torstai 30. huhtikuuta 2015

Di Bujitos

Adios amigos!! 
Nyt ollaan oltu Espanjassa jo neljä päivää!
Me ei nyt jakseta kirjottaa niin tossa teille kuvia! Työharjoittelupaikoissa ollaan ehditty käydä pari kertaa kääntymässä ja mukavaa on ollu. Joku toinenpäivä tarkempaa infoa:) Nyt kello on kuitenki paljo ja ruvetaan nukkuun!
 
Meidän huoneesta huikeat näkymät pihalle
Koukuttavat näyteikkunat...
Tiia rakastaa ruokaa
Lähössä kierteleen kauppoja
Miikan tekemiä drinkkejä

Miikan harjoittelupaikan lemmikki ''Ben''
 
Annikan harjoittelupaikan herkkutauko

Miikan harjoittelupaikka Lalola
 

Buenas noches!

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Täällä sitä ollaan!

Matka Valenciaan alkoi varhain sunnuntai aamuna Oulun lentokentältä. Siitä suuntasimme Helsinkiin ja Helsingistä sitten Pariisiin. Jännitimme etukäteen Pariisin lentokenttää mutta jännitys osoittautuikin turhaksi sillä kentällä oli todella selkeät opasteet ja avulias henkilökunta. Pitkän neljäntunnin odottelun jälkeen pääsimme vihdoin koneeseen ja lento kohti Valenciaan sai alkaa. Tuulisen sään johdosta lentommekaan ei ollut mistään tasaisimmasta päästä.
Lentokentän pihalta huikkasimme taksin ja lähdimme asuntoamme kohti. Ensireaktio oli suorastaan järkytys. Asunnossa asui jo neljä Portugalilaista joista vain kaksi puhuu englantia mutta onneksi saimme kuitenkin oman huoneen. Kun pääsimme syömään ja tutustumaan (lue 2h eksyminen) kaupunkiin rupesi tuntumaan, että ehkä täällä pärjää 4 viikkoa. :) Illalla kun tulimme takaisin asunnolle oli meininki muuttunut. He olivat siivonneet asunnon yhteiset tilat ja ne jotka osasivat puhua englantia juttelivat meille ja lupasivat auttaa, jos emme löydä jotain kaupungilta.
 





 
Tänään kävimme tutustumassa kaikkien työpaikkoihin. Työntekijät vaikuttivat tosi mukavilta ja Miikan pelko rupesi helpottamaan siitä, että joutuu liian hienoon paikkaan. Työhousuiksi käy omat farkut ja työpaita tuli työpaikalta. Kun olimme kiertäneet kaikki paikat alkoi meidän ensimmäinen hetki, jolloin ei ollut mitään suunniteltua ohjelmaa ja tietenkin me lähdettiin rannalle! Vähän saatiin väriä jo pintaan, mutta ei ehkä kuitenkaan toivottua sellaista. Tiia on edelleen kuin kalkkilaivan kapteeni, kun taas muut muistuttavat enemmän rapua.. :D
 
Illalla käytiin vielä syömässä ja eksymässä uudestaan kaupungille!
 
 







Palaillaan ! :)